.
Opetuksia
 
613 Lakia
 
 
 

27/613 – Vanhempien kunnioittaminen

 

Kirjoittanut Jaakov, B. Orban:

 

”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”

 

-Muista mennyttä, odota tulevaisuutta ja elä kutsuasi nöyryydessä...

 

Tässä on yksi kymmenestä käskystä joka hyvin usein selitetään humanismin vääristävän peilin läpi hellenistiseen tapaan, samaan aikaan kun sen perusolemus ja juutalainen selitys olisi saatavilla.

 

Vanhempien kunnioittaminen ei ole rinnastettavissa vanhemman tahdon hyväksymiseen ilman mitään ehtoja!

Erityisesti tilanteissa joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat esteinä Jumalan lakien täyttämiselle, tai kun he tyrkyttävät vanhemman valtaa Jumalan vallan tilalle.

 

Vanhempien sääntöjen ja sanojen kunnioittaminen muuttuu saavutettaessa aikuisuus!

Tästä hetkestä lähtien emme ole enää velvollisia tekemään mitään mikä ei sovi Jumalan lakeihin.

Juutalaiset lait menevät jopa niin pitkälle, että hyväksyvät lasten kapinoimisen näissä erityisissä tapauksissa!

 

Parhaassa tapauksessa luonnollisesti vanhemman tahto on Jumalan tahdon mukainen. Kuitenkin aikuisuuden alettua jokainen on vastuussa omista teoistaan ja päätöksistään yhtä hyvin kuin Jumalan tahdon tuntemisesta tai siitä, ettei sitä tunne.. Kaikki tämä tehdään yksilöllisesti ja absoluuttisessa vapaudessa: hyvin tai huonosti, valiten siunaus tai kirous.

 

Jumalan kanssa sopusoinnussa oleva käytös ja elämäntapa välitetään vanhemmilta lapsille siinä tapauksessa, että nämä vanhemmat elävät alistuneina Jumalalle ja yhteydessä Häneen.

Tätä on se kukoistava ja täysinäinen elämä josta usein kuulemme ja joka voi tulla todeksi meidän elämissämme.

 

Koska juutalainen ajattelu on erityisen herkkä ympäristönsä liikkeille ja tapahtumille, niin juutalaiset pitävät tärkeänä muistaa menneisyyttä ja historiaa elämänsä jokaisena päivänä.

 

Juutalaisen ajattelun mukaan Pyhien Kirjoitusten ydin on:

Jumalan lupaus on kaikkina aikoina sama. Se mikä on tärkeää minulle on, että tiedän paikkani, kutsumukseni ja tehtäväni historiassa!

Samaten yhteisön sisällä ja kansan keskellä, niin kuin Israelin kansa ajatteli ja aina ajattelee. Meillä on kollektiivinen kutsu ja velvollisuus.

 

Näin historian päämäärä on elää pyhitettyä, siunattua, hillittyä ja aktiivista elämää Herrassa...

Tämä voi tulla todeksi vain uskossa ilman mitään ehtoja, samoin kuin sukupolvien jatkumisen kautta yhteisessä tietoisuudessa, uskossa ja identiteetissä joka ei ole mitään muuta kuin samastuminen Jumalan tahtoon.

 

Tästä johtuu, että historian myrskyt ja kärsimykset eivät koskaan aiheuta paniikkia juutalaisessa yhteisössä, vaan he ennemminkin yrittävät löytää Jumalan tahdon ja suunnitelman jokaisessa vaikeassa tilanteessa...

Siten he eivät etsi syitä vaan tosiaankin ratkaisuja historian ongelmiin.

 

Vanha juutalainen kasku kuvaa tuon oikein hyvin:

Kuullessaan uutisen vedenpaisumuksesta, valtava paniikki levisi kansojen keskuudessa. Pelkoa ja tuskaa oli kaikkialla ja jokaisen sydämessä.

Silloin yhtäkkiä juutalaisten keskuudessa levollinen ääni kaikui juutalaisesta radiosta sanoen: "Juutalaiset veljet, meillä on kaksi päivää aikaa oppia kuinka elää veden alla…"

 

"Juutalaisen selviytymistavan" salaisuus on siten vanhemmilta vastaanotettu usko joka välitetään edelleen lapsille: salaisuus on vanhempien ja lasten suhde jota kansamme elää!

 

Jumalan tunteminen vahvistaa ja siten ruokkii uskoamme ja toivoamme, ilman ehtoja tapahtuvan alistumisemme kautta, samoin kuin menneisyyden ja vanhempiemme menneisyyden todistuksen kautta.

Tästä perinnöstä johtuen olemme sen velkaa, että kunnioitamme menneisyyttä sen hyvien todistusten takia samoin kuin vanhempiamme, seurataksemme heitä niin että vuorollamme eräänä päivänä olisimme kykenevät välittämään tämän perinnön edelleen seuraavalle sukupolvelle. Autuuden, todistuksen, lait ja Jumalan Sanan...

 

 

Kääntänyt englannista N.N.
 

 

Artikkeleitamme saa kopioida ja levittää, mutta tekstit on pidettävä kokonaisina eikä niihin saa tehdä muutoksia!
Copyright © 2005-2017 SHOFAR Yhteisö
http://kehilatshofar.com